Selman kuulumisia

Meidän Sebulonski täyttää huomenna, tiistaina 22.9.2009, 1 vuotta!! Ei voi olla totta, että Itu eli Napsu eli Selma eli Sebulon on jo Iso Vauva. Vauva hän kyllä vielä meille kaikille on, pyöreine poskineen ja nöpöine temppuineen!

Selma on alkanut täällä kontata. Se tapahtui ehkä pari viikkoa tänne tulomme jälkeen. Suomessa aloitettu seisomaan nousu ja kiipeily jatkuu entistä hurjempana. Tällä viimeksi kuluneella viikolla neiti on myös tullut sängyltä alas jalat edellä, oma-aloitteisesti, jopa kesken yöunien! Sai kai tarpeekseen pään kumahteluun :P... (tiedoksi siis, että Selma kierivänä vauvana pötkähti Aika Monta Kertaa alas sängyltä, nukkuessa, vahingossa.) Kävelyä yritämme auttaa, mutta hän vain seista töpöttää isoilla pikku jaloillaan eikä aiokaan ottaa askeltakaan. Konttaus on in, ja eteneminen supernopeaa!

Puheen suhteen ollaan sen sijaan pysytty heinäkuisissa asetelmissa. Hienosti Selma kyllä tapailee sanoja, Auto ja Ei ja niin edelleen. Ehkä seuraavina viikkoina tulee taas lisää puhetta. Äittä ja iti ja muutama muu joskus lausuttu söpö "oikea sana" hänellä siis jo on. Ei hän kuitenkaan niitä vielä säännöllisesti käytä.

Selma on alkanut viime viikkoina osoittaa kiintymystä ihanan fyysisin tavoin: hän halaa, pussaa, painaa pään rintaa vasten ja hakeutuu syliin ja lähelle. Se on herättänyt ihastusta myös ystävissä, joille hän on osoittanut hellyyttä omalla palloisella tavallaan. Pusut ovat märkiä, antaumuksellisia ja koko suulla annettuja. Etenkin äiti saa niitä päivittäin. Lisäksi Selma osaa tehdä suulla "pieruja" niin, että painaa suun vaikka äidin mahaa vasten ja siitä sitten päristää. Niin kuin aikuisetkin joskus hassuttelevat. Pari kertaa on tehnyt niin myös isille, mutta tämäkin hauskuus on enimmäkseen äitiä varten. Saattaa kontata luokse, nousta seisomaan istuvasta äidistä tai isistä tukea ottaen, ja sitten päristää suulla vaikka paljasta reittä siinä. Ollaan täällä siis usein shortsi- tai minihameasuissa lämpötilan vuoksi, ja päristettävää pintaa on runsaasti tarjolla :D.

Olemme ajatteleet, että Selma on niin mutkattoman fyysinen jatkuvan, tiheän imetyksen vuoksi ja ansiosta. Selma käy edelleen tissillä n. 4 kertaa päivällä, sitten illalla nukahtaa tissille ja pari kertaa yöllä + yksi tai kaksi aamuimetystä. Siinä välissä hän syö päivisin aika hyvin karkeita soseita ja erittäin mielellään ilmeisesti siirtyisi jo täysin syömään meidän ruokiamme. Äiti on vähän laiska kokkailemaan, ja ei tule tehtyä vauvalle sopivaksi maustettua versiota kovin usein.

Italialaiset vauvanruuat ovat onneksi osoittautuneet erilaisuudessaan hauskoiksi ja toisaalta aika käytännöllisiksi. Täällä myydään vauvojen pastaa, joka on pienenpieniä ja nopeasti kypsyviä renkata, paloja tai "jyviä". Sitä voi tarjota sitten vaikka oliiviöljyn kerta, mutta lisäksi myydään "omogenissattoa", joka on homogenisoitua kanan-, naudan- tms. lihasta valmistettua sosetta. Tätä lihamössöä voi sitten laittaa pastan sekaan tai tarjota vaikka perunanpalojen kanssa. Aika kätevää, vähän niinkuin vauvan kastiketta! Makeita soseita Selma ei edelleenkään syö oikeastaan ollenkaan. Muutenkaan tämä tyttö ei tunnu olevan makean perään. Outo eläjä! :D Italialaisista, eksoottisista vauvanruuista mainittakoon vielä keksit: biscotti. Ne ovat makeita tankoja, joita voi antaa vauvalle siltään tai vaihtoehtoisesti maitoon kastettuna, maitoon liotettuna ja siten puuroksi valmistettuna tai vaikka mehuun samalla tavalla liotettuna. Keksit liukenevat ihan hienoksi mössöksi saman tien, kun joutuvat nesteen kanssa kosketuksiin, joten sopivat syötäväksi myös sellaiselle vauvalle, jolla ei ole vielä liiemmin purukalustoa. Ne ovat Mariekeksin makeustasoa, ja niitä Selma on alkanut syödä aamu- ja iltapalaksi.

Todella helposti on kyllä muutenkin käynyt meiltä tämä italialaiseen ruokakulttuuriin sulautuminen. Välillä sitä miettii, että mitähän Suomen neuvolantäti sanoisi, jos tietäisi, mitä me täällä lapsosille annetaan! Toisaalta pakko on mennä maassa maan tavalla, koska ei täältä mitään Piltti Perunaa soseena todella saakaan. :D Tyrnistä ja ruusunmarjasta nyt puhumattakaan.

Takaisin Selmaan. Hänkin on ruskettunut, mutta vaatetuksen ja suojauksen ansiosta tietysti vähemmän kuin siskonsa. Posket ovat ruskeammat, ja polvet ja kädet. Tyytyväinen pallo hän on ollut koko ajan, mitä nyt vähän sairastellut. Mitään kultturishokkia tai koti-ikävää emme ole Selmassa havainneet, mikä oli odotettavissakin. Home is where the tit is. ;)

Selman sairastelun kautta olemmekin saaneet jo kosketuksen täkäläiseen terveydenhuoltoon. Tai no, ei ihan paikalliseen, vaan ulkkareille suunnattuun yksityiseen... Löysimme EUI:n vihkosta Medical Servicen, joka lupaa 24h doctors on call -palvelua. Englannin- saksan- ja ranskantaitoisia lääkäreitä ympäri vuorokauden päivystyksessä, valmiina tekemään myös kotikäyntejä. No, sieltä sain erittäin kätevästi tilattua mukavan, hyvää englantia puhuvan lastenlääkärin meille kotikäynnille viime maanantaina. Ihanaa!! Selma oli siis ollut noin viikon vähän flunssainen ja kärttyinen, ja halusimme varmistaa, ettei hänellä ole taas korvatulehdusta. Ei ollut tulehdusta, ja lääkäri käytti reilusti aikaa luonamme ja juttelimme kaikesta vauvan kasvuun ja hoitoon liittyvästä muutenkin. Hän antoi vielä särkylääkkeiden ja nenätippojen kauppanimiä, jotta osaamme apteekissa ostaa niitä, ja reseptin antibioottikuuria varten, jos tilanne pahenee. Sanoi, että jatkossa voi soittaa suoraan hänelle, vaikka keskellä yötä. Voi antaa myös puhelimessa ohjeita. Ihan huippua! Tuli matkavakuutukselle käyttöä. :) Ilman sitä ei oliskaan ikinä raaskittu ottaa mitään tällaista.

Haaveilen jo ajasta, jolloin Helmi käy päivisin koulussa ja saan olla Selman kanssa kaksin. Miten helppoa! Välillä poden huonoa omaatuntoa, kun panen toisen lapseni hoitoon, vaikka olen vielä itse kotona, mutta toisaalta olen kyllä vakaasti sitä mieltä, että Helmille tekee todella hyvää tässä iässä saada ikäistään seuraa ja ohjattua tekemistä. Lisäksi tänne sopeutumisessa kielitaito on avainsana, ja sitä hän ei saavuta, jos ei ole italiaa puhuvassa ympäristössä.

Selman kanssa nähtäväksi jää, millä tasolla Italia häneen jälkensä jättää! Kaikki on vielä niin auki, että on vaikea katsoa tulevaisuutta hänen näkökulmastaan. No. Sebulonskilla on aikaa. =)