sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Helmi 3 vuotta!

Tämäkin tapaus on jäänyt merkitsemättä syksyn tohinoissa. Jo on!


Helmi eli Helmut eli Helmukka eli Hebe täytti siis 7.12.2009 3 vuotta. Näin on jumbo-vauvastamme, osittain huomaamattamme, kasvanut jo leikki-ikäinen! Tälllä hetkellä Helmi on luonteeltaan iloinen ja kotioloissa villikin, ja hän on kovasti kiinnostunut oppimaan ja kokeilemaan kaikkea mahdollista. Toisaalta todella selvä piirre hänessä on ujous, mikä saa hänet vieraiden ihmisten seurassa ja äkillisen huomion kohteena menemään suorastaan lukkoon. Tämän me vanhemmat olemme vasta tänne Italiaan muuton myötä ymmärtäneet. Yksi syy siihen on tietysti myös se, että Helmi on ollut vielä niin pieni.

Vietimme Helmin syntymäpäiväjuhlia kotona läheisimpien Firenzen-ystäviemme seurassa. Pääasiassa vieraina olivat lapsiperheystävämme, joten menoa ja meininkiä riitti! Tarjosimme Nalle Puh -kakkua, joulutorttuja, keksejä ja italialaista joulupullaa panettonea. Kakun koristelu oli vähän pakon sanelemaa, kun en ole täällä vielä ehtinyt perehtymään siihen, millaisia koristemahdollisuuksia täällä on, ja käytin vain niitä, mitä marketista löysin. Italialaiset "tortat" kun ovat kovin erilaisia kuin meikäläiset täytekakut saatika ne amerikkalaistyyliset unelmat, mitä leivontablogit nykyään ovat pullollaan. Tuoreet marjat ovat tähän aikaan vuodesta täälläkin vähän kalliita ja huonolaatuisia, niitähän käytin syyskuussa Selman kakkuun ja hyvää tuli. Helmin kakussa oli sisällä vadelmahilloa ja päällä Nalle Puh-aiheinen sokerilevy, vadelmanmakuisia karkkeja ja raastettua suklaata aina ihanan fudge frostingin päällä.

Joulutorttuja tein tähän pöytään täällä ensimmäistä kertaa, ja huomasin, että valmistaikinoissa on eroja. Olen ostanut "pasta sfogliaa" eli täkäläistä lehtitaikinaa yleensä kaupan kylmähyllystä, en siis pakastettuna, koska minusta se on ollut kätevää verrattuna pakastetaikinan sulatteluun. Tämä taikina oli jotain kaupan omaa merkkiä, eikä "lehteillyt" lähes lainkaan, joten tortuista tuli aika litteitä lättänöitä. Hillona käytin le conserve della nonna -merkkistä luumuhilloa, se oli aika tavalla löysempää kuin suomalainen luumumarmeladi, mutta pysyi sentään tortun päällä. Muistaakseni sitä piti myös sokeroida lisää, eli olisi muuten ollut liian kitkerää meikäläiseen makuun. No, vieraat olivat suomalaisia, unkarilaisia ja sveitsiläis-saksalaisia, joten varsinkin nämä jälkimmäiset vain kehuivat leivonnaisia ja maistelivat ihmeellisiä suomalaisia torttuja ensimmäistä kertaa elämässään. Myöhemmin tein torttuja uudestaan Buitoni-merkkisestä taikinasta, ja ne nousivat ihan nätisti.

Olimme itse juhlapäivän aamuna antaneet Helmille oman lahjamme, duplo-junaradan sähköisine junineen, ja tämä yhdistettynä kaikkiin vanhoihin duploihimme olikin illan hauskin osa ainakin lapsi- ja miesvieraiden näkökulmasta... Lisäksi aamulla oli saapunut Suomesta Eija-mummon porukoiden lähetys, iso paketti, joka sisälsi Helmin oman leikkihellan ja älyttömän paljon lisää duploja laatikosta, jonka olimme jättäneet Höytiälle säilöön. Laitan tähän vielä lyhyen videonpätkän, jossa Helmi ja Selma leikkivät uusilla leluilla aamupäivällä lastenhuoneessa.


5 kommenttia:

  1. Olipa mukava kun kirjoitit Helmin syntymäpäivistä! Jos ja kun me selviämme sinne Italiaan, tuomme lisää leluja tytöille! TV Ilu pappa

    VastaaPoista
  2. Voi että Helmi on suloinen tyttö :) Muutenkin teidän blogikuvat ovat varsin valaisevia ja ennenkaikkea täynnä elämää. Kiva on olette jatkaneet kirjoittelua "luovan tauon" ja joululoman jälkeen.

    T. Heidi

    VastaaPoista
  3. Kiitos kiitos! Pikku kisu eli Helmi kiittää Heidiä. :) Oliks tää muuten Heidi H. vai Heidi M.? :) Tätä blogia kun seuraa ainakin nää kaksi. :) Ite veikkaisin Heidi H:ta :D

    Ilu: joo niitä leluja ON kyllä aika riittävästi. Jos saatte sen nukensängyn vielä purettua ja osina matkalaukussa tuotuna, niin kiitämme!! :)

    VastaaPoista
  4. Tällä kertaa oli asialla Heidi M. :) Millaset kelit siellä on muuten viimeaikoina ollut? Mulla alkaa mennä jo hermo näihin Suomen pakkasiin, kun ne ei vaan lopu! Koko Suomessa oloajan -10 astetta lämpimämpiä päiviä on ollut ehkä kaksi. Urheilutkin on väkisin sisäliikuntapainotteisia, tarkemmin sanottuna Liikunnan ihanissa hometiloissa. Naattikee siis siellä, kun ei tarvitse pakata neljää kerrosta vaatetta päälle joka aamu ;)

    VastaaPoista
  5. Hellou Heidi M. :) mistähän rivinväleistä yritin sitä arvailla?

    Täällä oli tammi-helmikuun vaihteen tienoilla aika viileää, öisin nollan tienoilla ja päivisinkin vain jotain +7. Nyt sitten pari viikkoa on ollut oikein miellyttävää alkukevään säätä, n. +15 päivisin eikä öisinkään enää niin kylmä. Aurinkoisina päivinä on suorastaan kesäisen kuuma. Sadetta tulee kyllä melkein päivittäin.

    Nautitaan. :)

    VastaaPoista